Jospa sitä vielä kerran yrittäis

Heippa vain pitkästä aikaa :)

Ajattelin, että jospa mä nyt vielä kerran yrittäisin saada tähän blogiin jotain eloa. Muutin siis melkeinpä kaiken, osotetta myöten. Blogin nimeä en kuitenkaan lähteny vaihtamaan yhtään mihinkään. Toivon, että tää ei nyt jää taas pitkälle pitkälle "tauolle". :D sormet ristiiiin siis. En aio yksityiskohtasesti kertoo syitä, että miks tää blogi on viettäny hiljaiseloa kauankin aikaa. Sen verran voin sanoa, että tää kevät on ollu mulle rankka, kasvattava ja energiaa vievä, mutta täällä mä taas olen!

Ajattelin, että kerron vähän kuvien avulla muutamien kuukausien "isoimmista" tapahtumista :) Here we gooo

KERHONOHJAAJIEN KIITOSRETKI FLOWPARKKIIN. Flowpark on siis semmonen köysivaijeriseikkailurata mikälie :D Oli ihan hullu kokemus. Kiljuttiin, itkettiin, naurettiin, karjuttiin, tsempattiin, panikoitiin ja koettiin onnistumisia ja voitettiin pelot yhdessä. En olis tonne radalle menny, jos mulla ei olis ollu mukana Leeviä ja Hetaa. Vuoron perään Hetan kanssa tsempattiin toisiamme ja Leevi oli tuki ja turva koko matkan ajan. Aivan hullun huippu kokemus siis! Kannatti mennä :)

VIIKON LEPOHETKI KATINKULLASSA. Perinteinen lomamatka Katinkultaan, Vuokattiin. Saleilua, kylpylää, kuvailua, rentoutumista, keilausta, lätkää, tennistä yms. Perus loma. Tuli niin sopivaan kohtaan ja sain energiaa ja voimia ladattua loppu kevääseen!

NUORTEN JA NAKUJENnuoretaikuisetPÄÄSIÄISLEIRI NUOTTAKODOSSA. Pääsiäinen meni siis seurakunnan leirillä. Tämänkin jutun kohalla tuli todellista epäröintiä, mutta taas kerran: onneksi lähin! Mun hyviä ystäviä oli siellä monta kappaletta ja tutustuin muutamiin uusiin ja vanhoihin kavereihin paremmin. Laulettiin, naurettiin, kuvailtiin, keskusteltiin eriaiheista, pidettiin hauskaa, säikyteltiin ja purettiin tunteita ihan kunnolla. :D Mieleenpainuva, ihana viikonloppu!

ISOSTEN SIUNAUS. Isoshommien kannalta kevään odotetuin hetki! Saatiin isoskoulutus kunnialla päätökseen. Esilauloin myös messussa parin kaverin kanssa. Siunauksen ja kakkukahvi-hetken jälkeen suunnattiin kaveriporukalla Onnelliseen Kanaan juhlistamaan tätä mekot ja puvut päällä, tottakai! 

 9F ESITTÄÄ #MILEX. Meidän luokan viimeinen ja hienoin projekti ikinä. #Milex-musikaalia työstettiin syksystä kevääseen ja viimisillä kouluviikoilla koko projekti huipentu tottakai näytöksiin! Kehuja sateli ihan älyttömästi, eikä me (tai ainakaan mä) voinut ikinä edes kuvitella, että meidän rehtori, muutama oppilas ja monet monet opettajat ja vanhemmat itki näytösten aikana! Kyllä itku tuli itse kullekin viimisen näytöksen jälkeen, kun kaikki stressi, paineet, väsymys ja haikeus paino päälle. 3-6B & 7-9F 2007-2014 <3.

LUOKKARETKI. Paintball oli noiden ihmisten kanssa ehkä parasta ikinä :D Sai purkaa vaikka mitä tunteita ja olla tärkeiden ihmisten seurassa niitä viimisiä hetkiä. Kaikki oli ihan messissä paintballissa ja sen jälkeen suunnattiin Helsinkiä kohti. Kuten kuvasta saattaa ehkä päätellä, mentiin ravintolaan syömään. Oli ihan huippu päivä! En kyllä hetkeen unohda.
Tilattiin myös luokkahupparit muistoksi. Logo tossa etupuolella on #Milexin bändin logo ja siksi päätyi huppariin! Tekstin kun yhdistää musaluokkaan, niin ei varmaan sitä tarvii sen enempää selitellä.

PERUSKOULUN PÄÄTTÄRIT. Ehdottomasti kevään odotetuin päivä. Tona päivänä mä kävin niin monta eri tunnetta läpi etten perässä pysyny. Kun sain todistuksen ja stipendin käteen, olo oli niin helpottunut. Kun räpsittiin kuvia kavereiden kanssa, iski haikeus. Tonne kouluun mä en enään ikinä palaa, mä en enää ikinä opiskele siellä. Se tuttu ja turvallinen koulu ei oo enää mun opiskelupaikka.
Mun tuleva opiskelupaikka on Tuusula Keuda, Kirkkotie. Musta tulee siis jonain päivänä nuoriso-ja vapaa-ajan ohjaaja ja ylioppilas. Mä teen siis kaksoistutkinnon. Olin niin ylpee itestäni kun näin, että olisin päässy heittämällä kaikkiin mun hakutoiveisiin sisälle!

ENSIMMÄINEN RIPPILEIRI ISOSENA. Henkisesti älyttömän raskas, mutta niin ihana viikko takana. Kaipaan Viitakkoon takasin tuon porukan kanssa! Mulla oli ihan huippu pikkuset. Me taidettiin olla se leirin puheliain porukka.. Tuntuu, että kasvoin henkisesti ton viikon aikana, paljonkin. Pikkusten tukeminen, auttaminen, nauru, ilo, halit ja kokemukset/muistot tulee vaan mieleen, kun muistelen tota viikkoa. Monet tunteen purkaukset koin, mutta ne vaan kasvatti mua. Ylpeä isonen täällä näin! Viitakko 3, pus <3