Kynttilät valasee mun huoneen. Glögi tuoksuu mun yöpöydällä lempparimukissa. Juha Tapio soi taustalla, oon yksin kotona. Voin rauhottuu. Villasukat jalassa, jumpin päällä. Kuu loistaa taivaalla. Tavallaan mua ahdistaa monet asiat, jopa pelottaa. En jaksa enään murehtia niin paljoa kun ennen. Puhuminen ei oo mun juttu, se on koettu nyt monesti. Ahdistun vaan lisää. Muutama rakas ystävä poistuu pikku hiljaa mun elämästä, en tiedä onko se hyvä vai ei. Kaipaan mun suojamuuria.
Toi läjä kasvaa vaan.. Mua stressaa niin paljon koulu. Nytkin mul olis miljoona yks projektii ja esseetä ja esitelmää tekemättä ja mä kirjotan postausta. Nojaa, kai mä tulin purkaa tänne tunteita:D
Tosiaan, vika vuos peruskouluu menossa, yhteishaut tulossa pikavauhtia ja mä oon vieläkin aivan kujalla. ehkä kaksoistutkinto, ehkä ei. Onko musta siihen? Mikä ammatti sopii mulle? Mihin mä pysyn?
nää mietteet mielessä mä meen tekee jotain iltapalaa ja sen jälkeen natinati.
Hyvää yötä, huomenta, päivää. pus, minna
Sie pystyt ihan mihin vaan!
VastaaPoistanojaa..yritän parhaani! :)
PoistaVoi kuule muistan ton tunteen nii elävästi! Itse myös meinasin amikseen, en keksiny alaa ja tadaa nyt oonki lukiossa :D mut heii mieti ihan rauhassa ja selvittele et mikä sua kiinnostaa (: asioilla on aina tapana järjestyy kuitenki (: u can do it girl!
VastaaPoistaTää on jotenkin nii hermoja raastavaa ja tosi stressaavaa! Ehkä tää ajan kanssa selkiytyy enemmän ja enemmän :) kiitos <3
PoistaVoii kyllä se siitä! (:
Poista